Peleillä on paljon potentiaalia kasvatuksellisessa toiminnassa. Niiden hyödyntäminen kasvatustoiminnassa toimii erittäin hyvin, koska pelit ja leikit ovat luontainen toiminta-kokemusympäristö ihmiselle. Kiinnostuksen lisäksi pelit motivoivat toimimaan korkealla suoritustasolla. Korkeaa suoritustasoa edistävät sellaiset pelit, joissa pelaajat saavat palautetta ratkaisuistaan ja osaamisestaan suoraan jo pelin aikana. Tietysti tämä vaatii jonkin verran taitoa arvioida erilaisia pelitilanteita ja -tapahtumia eri osapuolten kannalta.
Pelit aktivoivat oppijaa kokonaisvaltaisesti, sillä pelit ja pelaaminen koskettavat myös pelaajan tunnemaailmaa ja tahtoa. Pelien kautta voidaan tarjota erilaisille oppijoille mahdollisuuksia onnistumisiin ja iloon. Sen vuoksi pelit ovatkin hyvä väline tuoda tasa-arvoa opetukseen ja koulutukseen.
Millainen on sitten hyvä oppimispeli?
- Hyvä peli on mukaansatempaava ja viihdyttävä
- Hyvässä pelissä pelaaja omalla toiminnallaan vaikuttaa pelin kulkuun (autonomian kokeminen)
- Hyvässä pelissä oppimissisältö on integroituna pelin toimintaan, sääntöihin ja mekanismeihin
- Hyvä peli ohjaa osaamiseen ja osaamisen kehittämiseen pelkän suorittamisen asemesta (tehtäväsuuntautunut motivaatioilmapiiri)
- Hyvä peli opettaa jotain sellaista, mitä on vaikea opettaa muuten, esimerkiksi havaintojen tekemistä
- Hyvä peli mahdollistaa pitkäaikaisen toiminnan pelin parissa eli se ei "kulu loppuun" nopeasti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti