Shakin pelaamisen ulottuvuuksia erilaisten kognitiivisten taitojen harjoittelemisen ja oppimisen kannalta

Shakki on ajattelun ja oppimistaitojen kehittämisen kannalta melkoinen mahdollisuuksien aarrearkku! Myös monet muut pelit sisältävät arvokkaita mahdollisuuksia laaja-alaisen osaamisen ja taitojen kehittämiseen. On muistettava, että pelit ja pelaaminen eivät itsessään kuitenkaan kehitä välttämättä pelaajan taitoja ja osaamista, vaan kehittävä pelaaminen edellyttää pelaamiselta tiettyä tavoitteellisuutta. Pelillisessä toimintaympäristössä lapset pyrkivät kuitenkin suhteellisen nopeastikin mahdollisimman hyvään suoritukseen, eli asettavat itselleen tavoitteita. 

Shakissa pelaajat siirtävät nappuloitaan vuorotellen. Näin pelaaminen​ edellyttää​ kärsivällisyyttä​ ​ja​ ​​ ​keskittymiskykyä.​ ​Ennen​ ​omaa​ ​siirtoa​ ​pelaajien tulee​ ​odottaa​, ​että​ toinen on​ ​siirtänyt.​ ​Pelaajat joutuvat ​odottelemaan vuoroaan ja seuraamaan, koska on heidän vuoronsa siirtää. Vähitellen​ ​pelikokemuksen karttuessa ​pelaajat oppivat kiinnittämään​ ​yhä​ enenevässä​ ​määrin huomioita​ ​siihen,​ ​mitä​ nappulaa toinen pelaaja ​itse​ ​asiassa​ ​siirsi. Tällöin he ovat alkaneet tiedostamaan, että erilaisilla siirroilla on erilaisia seurauksia, ja he suuntaavat tarkkaavaisuuttaan toisen pelaajan tekemiin siirtoihin pelkän omien siirtojen miettimisen asemesta.

Shakkipeli tarjoaa pelaajille mahdollisuuksia myös tärkeään autonomian kokemiseen. Shakkipelin tärkeä ominaisuus on se, että noppa tai muu sattuma ei vaikuta siihen mitä pelissä tapahtuu. Itse valituilla ​siirroilla​ pelaajat ​ilmaisevat ​itseään​ ​ja​ ​tuovat näkyville ajatteluaan. Pelin aikana syntyvien ideoiden ja ajatusten kautta pelaajat harjoittavat luovuutta. 

Shakkipelin kautta saa myös kokemuksia omien päätösten välittömistä seurauksista. Ensimmäinen​ ​mieleen​ ​tuleva​ ​siirto​ ​on harvoin​ ​paras.​ ​Tämän​ ​pelaajat​ ​oppivat​ ​usein​ kantapään​ ​kautta.​ Samoin​ ​pelikokemuksen ​karttuessa,​ ​pelaajat ​oppivat​ ​vähitellen tekemään​ tarkkoja​ ​huomioita​ siirtojen aiheuttamista muutoksista pelin tilanteisiin.​ Pelaajat ​alkavat​ tunnistamaan​ ​erilaisten siirtovaihtoehtojen​ ​olemassaolon​ ​ja​ ​vertailemaan ​näitä​ ​eri​ siirtovaihtoehtoja​ ​keskenään. Tällainen toiminta kehittää pelaajien analyyttisen ajattelun taitoja. 

Oppiessaan​ ​hyödyntämään​ ​analyyttistä​ ​ajattelua​ ​pelissä,​ ​pelaajat​ ​joutuvat ​visualisoimaan pelilaudan​ ​tapahtumia​ ​mielessään.​ ​Vähitellen​ ​pelaajat pystyvät ​seuraamaan​ ​mielessään monimutkaisiakin​ ​syy-seuraus​ ​-suhteita​. Parhaimmat shakinpelaajat kykenevätkin pelaamaan useita samanaikaisia shakkipelejä sokkona, silmät peitettyinä ilman näköyhteyttä lautoihin.

Pelaaminen ​harjoittaa myös pelaajan ​itseohjautuvuutta​ ​ja​ ​itsensä​ ​johtamista eli toiminnanohjaustaitoa.​ ​Tämä​ ​tapahtuu​ ​kuin​ ​itsestään pelaajan ​tavoitellessa​ ​pelin​ ​aikana​ ​haluamaansa​ ​peliasemaa, eli nappuloiden sijaintia laudalla.​ ​​ ​ Muuttuvat ​pelitilanteet​ ​ovat kuin​ ​ongelmia,​ ​jotka​ ​tarjotaan​ ​pelaajalle ​ratkaistavaksi.​ Haastaessaan itseään tällaisissa ongelmanratkaisutilanteissa, ​pelaaja harjoittaa toiminnanohjauksen lisäksi ongelmanratkaisutaitojaan. Omien päätöksenteko- ja ratkaisuprosessien analysointi pelien jälkeen kehittää pelaajan ongelmanratkaisuosaamista. 

Tässä lyhyesti kuvattuna vain muutamia shakin tarjoamia kehittäviä ulottuvuuksia. Lisää pohdintoja aiheesta myöhemmin!